Tekstin alkuun
Etusivu - Jape Grönroos
               Ajatuksia

 

Tässä pitäisi olla joku naseva otsikko

Totuus ja oikeus ovat lähtökohdiltaan vahvempia, kuin valhe ja vääryys.

Tämä on luontainen fakta, vaikka sitä kuinka pyörittelisi. Tämän on syy miksi kannattaa yrittää porskuttaa eteenpäin, kohti omaa hyvää onnellista elämää.

Mikä on onnellisen elämän salaisuus ?

Ikuinen kysymys, johon ei ole vastausta - vai onko ? Itse ainakin löysin vastauksen suoraan tekstistä, johon tässä omassa pikku kolumnissani viittaan usein, eli Aristoteleen kirjoista.

Aristoteleen mukaan täydelliseen inhimilliseen onnellisuuteen vaaditaan kolmenlaista hyvää, jotka edesauttavat täydellistä elämää

- Sielua koskevat hyvät asiat, Älylliset ja moraaliset hyveet

- Ruumista koskevat hyvät asiat, Terveys, kauneus, voima

- Ulkoiset hyvät asiat, Rikkaus, hyvä maine, hyvä syntyperä.

Vaikka kirja on reilu kaksituhatta vuotta sitten kirjoitettu ja on tuo mielestäni vieläkin upea opas kaikessa yksinkertaisuudessaan - tässä haistatanpaskankaikellekaikkimulleyhteiskunnassa, missä mikään ei riitä ja silti kaiken sen baijerilaisriippakoivurullaverhojen ja ikearuukkujen keskellä ihmetellään, miksi en ole onnellinen.

Itselläni toivoisin olevan rohkeutta, jotta voisin suunnata kaiken elämäni tarmon, kahteen ensimmäiseen hyveeseen.

Sen sijasta, että kerran vuodessa laittaisin joulupatakeräykseen muutaman kolikon, yrittäisin kaikissa elämän päätöksissäni, myös pienissä, aina ajatella, mikä päätös olisi moraalisesti aina oikein ja tällöin myös ehkä eniten hyveellisin.

Lohdullista oli myös löytää tekstistä kohta -

"Siksi hyvänkin ihmisen elämässä on sijaa pelolle, säälille, surulle, vihaisuudelle ja muille vastaaville tunteille. Täysin tunteeton ihminen ei sen sijaan voi olla lainkaan hyvä. "

Toisaalta se oli myös pelottavaa, ainakin itsessäni huomaan usein, että olen ajoittan joidenkin hyvinkin surullisten tapausten jälkeen tämän asian suhteen hyvinkin tunteeton eli tapaus ei herätä minussa mitään reaktioita - en tässä nyt viittaa mihinkään Iken tekstiviesti kohuun, vaan vaikka esimerkiksi Tiibetin tilanne, jossa oikeasti varmaan niillä ihmisillä on helvetillinen tuska ja hätä.

Eli ollakseen hyvä ja tällöin myös onnellinen ihminen, minulla on lupa olla myös negatiivisia tuntoja, kohdatessani odottamatonta ulkoista järkytystä mille siis en välttämättä voi mitään.

Aristoteles myös antaa minusta tyhjentävän kasvatusneuvon -

"Kasvatuksen avulla tunteet on totutettava toimimaan yhteistoiminnassa järjen kanssa eivätkä ne saa liiallisena impulsiivisuutena häiritä elämän muodostumista siinä määrin järjen hallitsemaksi kokonaisuudeksi, kuin on inhimillisesti mahdollista"

Siihen kun lisää sen, jonkun kirjailijan (en muista, sori) isoäidin lausahduksen -

" Lastenkasvatus on itseasiassa melko helppoa, lastahan pitää vaan rakastaa"

Elän itse jonkinlaista jännittävää murrosta, löydettyäni mielenkiintosta kirjallisuutta, katsotaan nyt mitä tästä taas seuraa, kuitenkin lähdin etsimään vastauksia stand upin saralle, niin löysin säiliöautollisen kysymyksiä elämästä.

Se on kuitenkin varmaa, että aion aloittaa jonkinlaisen yhden miehen taisteluni totuuden ja oikeuden puolesta, en tiiä miksi, mutta on vaan kiva olla vahvemman puolella.

Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti, enkä ole sekoamassa, voin itse asiassa helvetin hyvin - kiitos kuitenkin huolenpidosta sinule R.Y.L.

31.3.2008 klo 00.16

T - Jape

Biisi : Uncle Kracker - Follow me (vinkki)

 

Kohta nappaa

Nyt on iso juttu, omalla henkisellä tasolla, kurkkimassa kulman takaa - kerron siitä lisää, kunhan saan sen ensin selvitettyäni omassa päässäni, mutta sen verran valotan että, ensi kerran pitkään aikaan olen oivaltamassa jotain todella suurta. Pienenä vinkkinä, tuo edellinen lause oli ehkä tarkoituksellisesti liian pitkä.

17.3.2008 klo 0.33

Jape

Voi kun huomenna paistaisi Aurinko

Irakin sodan kustannukset on maksanut pauttiarallaa 500.000.000.000 $ (en ole varma onko toi nyt oikein niin kirjotan se vielä niin kuin shekkiin kirjotetaan eli viisisataa miljardia dollaria), siihen kun läntätään vielä Operaatio Afganistan niin ei voi muuta kuin sanoa, että voi perse että tulee öljylle hintaa, sitten joku vielä täällä kotomaassa urputtaa, että kyllä bensa on kallista - bensa saisi maksaa 25 euroa litra niin ei tulisi kaduilla vastaan kuin kavereita - saisi morjestaa aina kun tulee auto vastaan.

Jos nyt järjellä miettii niin olisi tulut halvemmaksi ostaa koko perkeleen Sahara ja paneloida se aurinkopaneeleilla ja olisi samaan rahaan saatu koko sähkölinjaverkon vetäminen Afrikasta koko maailmaan. Niin tiesitkö R.Y.L. että jos Saharasta valjastettaisiin kolmas osa aurinkopaneleilla niin se riittäisi koko maailman sähköntuotannoksi - jep jep eikä olisi enää ikinä lumettomia talvia Espoossakaan.

Go USA go, sorat loppuu sotimalla, vai loppuuko. Pieni parrakas harmaa ukko istuu munuaisenvajaatoiminossaan luolan perällä kalsarit päässä ja nauraa Pakistanin vuoristossa ja odottelee, että joku kekkaa ei helvetti onko tässä mitään järkeä ampua vuoria 275 miljoonalla dollarilla päivässä, 4000 ylpeää äitiä istuu tähtilippu sylissä ja 700.000 vähemmän iloista äitiä miettii miksi tässä maassa pitää olla öljyä.

"Me olemme tulleet vapauttamaan teidät" - "Diktatuurissa ajatteleminen ei ole sallittua"

Jep jep - eipä se kovin suosittua ole demokratiassakaan

T - jape

lähde

Hei Läski

Ihan kun tässä nyt ei olisi tarpeeksi tullut elämän muutoksia viime aikoina, kun on tuo korkki ollut kiinni jo 4 kk ( ei tarkkaa päivää tiedossa ), niin piti mennä vielä rääpimään naamaa autossa matkalla Jyväskylästä kotiin toiselle Pallokalalle, eli 111,1 kiloiselle kollegalle kerroin oivia laihdutusvinkkejä, ohjeeksi vielä totesin, että kannattaa lyödä veto jonkun urpon kanssa niin pysyy tahto lujana - urpo istukin yllättävän lähellä, seuraava kohtaus olikin kun seistään kalsarit jalassa täyden Manalan kellarin yleisön edessä nolaamassa itseään, ihan kun ei paskat raakilejutut riittäisi yhden illan nolaukseen. Oma vaa'an viisari pysähtyi kohtaan 96,1 kiloa, tavoite on tuohon 19.5 päivään mennessä saada paino tuone 80 kilon hujakoille.

Onneksi sentään tajuttiin pitää t-paidat päällä, koetan täällä pitää sinut R.Y.L. ajan hermolla ja päivitellä missä mennään, jos oikeasti kiinnostaa, vedon summa on kyllä huomattava, mutta kohteliaisuus syistä en kerro paljon, tule Manalaan toukokuussa tsekkamaan, kumpi tuhdin kuoren nappaa.

Manalan kellari on kyllä jotain ihmeellistä, hienoa, että homma lähtenyt hyvin pyörimään, tänään harmitti kun kaikki ei mahtunut sisään, sori kaikille, mutta se on perseestä jos yleisön seassa on tukala olla niin voipi alkaa paskat jutut kyrsii, paskoissa jutuissa viittaan ainoastaan omiin juttuihini, muiden settejä en arvostele, koska se on oikeasti kamalaa siis uusien juttujen testaus, osalla porukasta näytti setit olevan jo ihan timantteja - hitto tää on taas kivaa, ensi maanantaihin lupaan valmistautua huomattavasti paremmin.

Tuota lempparikoomikkoa (Conan ) katselessani tuli ajatus jos koettaisi jotain kirjottaa perinteistä, siis siitä kuinka perseestä perinteet on, oikeasti kunnioitus vanhempia ihmisiä ja heidän toiveitaan eri asioita kohtaan on eri asia kuin jonkun helvetin perseperinteen vaaliminen, miksi siitä tänne kirjoitan niin syy on se, että en jaksa hakea paperia, voin huomenna lukea itse täältä, että mistä minun piti alkaa tekemään juttua = )

Conan siis on lempikoomikko, toki tästä kotomaasta löytyy parempiakin koomikoita, mutta Conan vaikuttaa ihmisenä hyvin samanlaiselta kuin minäkin, en tässä kohtaa viittaa ammattitaitoon, ainoastaan taustoihin. Hänen persoonaansa ainoastaan, en siis oikeasti tunne, enkä tiedä minkälainen hän on, ainoastaan se mitä hänestä kirjoitetaan ja minkälaisen vaikutuksen hän antaa, oma näkemykseni on, että hän on herkkä, jokseenkin sulkeutunut ja äärettömän epävarma ihminen, mutta oikeasti haluaa viihdyttää ihmisiä, jopa enemmän kuin oma henkinen kantti antaisi myöten, se kuullostaa vaaralliselta, mutta uhrautuvalta.

Itsellä on kanssa tuon juomattomuuteni kautta tullut huomattavasti itsevarmuutta, mikä näkyy omasta mielestä vähentyneissä epäonnistuneissa keikoissa, mutta en hemmetti pääse siitä jyskyttävästä fiiliksestä, että kohta on traktorin rengas perseen alla ja mennään kovaa alas, oikeasti pelottaa...

T - jape

22.1.2008 klo 1.42

Soi - Shadow of the world, Linkin Park (sanat)

Ookkonää Oulusta, Tuukkonää suuhun

Olin internetissä ja selailin erilaisia stand up- aiheisia sivustoja ja huomasin yllätyksekseni, että minullakin oli kotisivut... vau - aika hienotkin vielä

Oulussa ja Rovaniemellä oltiin viime viikonloppuna keikoilla ja hienoa mennä edustamaan alkoholisoituneita kollegoita, jotka ovat tehneet hienoa uurastusta alan edustajien maineen kartuttamiseksi ja kökkiä baareissa selvinpäin Kasku-Kärrin ja Paukku-Pirjon kanssa, sekä muiden upeiden paikallisten vapaaehtoisten kanssa. Olin kuitenkin havaitsevani illan kulun aikana hiljaisen hyväksynnän meidän alkoholivapaalle käytökselle, koska käytöksemme edusti kuitenkin melko normaalia baarikulttuuria,  tuli mm. tungettua milloin kenenkin perseeseen kaikenlaista esim. kurkkuja, räkää etc.

Iso kiitos vielä kaikille sinne pohjoiseen - todella upeita ihmisiä kaikki.

Tulkaa tänään maanantaina Manalaan, minä menen ainakin, viimeksi ei oikein kaikki mahtuneet, nyt lyödään sitten ovet kiinni, kun tuntuu että alkaa olla ahdasta, että kaikilla on mukava olla.

Hauskoja uusia juttuja kaikilla taas... tai no uusia ainakin, tai no uusia ne on meille

14.1.2008 klo 02.01

Ilmastonmuutos tulee - oletko valmis

STT:n uutisia

Vuoden 2062 uudenvuoden juhlinta on kodinturvajoukkojen edustajan mukaan sujunut rauhallisesti.

Jyväskylän edustalla on tehty taas havainto Sveitsin armeijan sukellusveneestä.

Edesmenneen suomalaisen, peräänantamattoman raittiusmiehen, stand up- koomikko J.Grönroosin perikunta käy edelleen pitkää ja riitaisaa perintökiistaa, koomikon mittavasta mahtiomaisuudesta, jonka yhteisarvo lähentelee 23 biljardia markkaa (Suomi siirtyi takaisin markkaan 40- luvulla). Kaksospojilta tiedusteltiin mitä he aikovat biljardeilla tehdä - johon veljekset kertoivat, että Manalan oston jälkeen rahareikiä kyllä löytyy.

Kysyttäessä veljeksiltä, mikä on suuren omaisuuden salaisuus - nuorempi kertoi, että eiköhän se ole kaikkien tiedossa, että Isän (huom. iso kirjain, alkaa vaikuttaa, että kirjoittaja vertaa itseään jo Pohjois-Korean suurmiehiin) visiointikyvyt keräsivät tämän mittavan omaisuuden, kun Hän ( <--- ) mm. 2000- luvun alussa sijoitti kaikki verovelkansa suomalaisiin ilmastointialan yrityksiin ja mm. osti Grölannin kaikki rantatontit ennen ryssiä.

Kuten kaikki huomaamme lomamatkat aurinkoiseen Grölantiin on tällekin talvelle jo aikoja sitten myyty, lisäsi toinen veljeksistä.

Eräs huomattavasti ikääntynyt kalliolainen stand up- koomikko, jota 2000- luvun stand upin Keith Richardiksikin verrattu sanataituri tokaisi tilaisuuden lopuksi - Oli se Ihmemies

Takaisin tähän vuoteen - takana äijäporukalla (minä ja pojat) vierailu Monster Jam tilaisuudessa, kiitos Habbo.

Hahaa - kunhan joskus tulette minulta kysymään, Isä miksi veden pinta nousee, me hukumme ja miksi ette tehneet asiolle jotain, kun siihen vielä oli mahdollisuus, voin aina vedota; " Monster Jam nyt oli vaan pakko nähdä ja itsekin sinne ihan innoissanne tulitte "

Biisi: Brita Koivula tai whatever - Kun on sulla auto alla (tai mikä sen nimi nyt saatana oli)

Buy the way - 10 viikkoa selvinpäin, joten ime siitä ja mene Facebookkiin ja lähetä kutsua

T - jape

17.11.2007 klo 01.01

 

Palautetta

Kiitoksia palautteesta, olen silloin tälloin saanut näiden sivujen kautta palautetta, yleensä positiivista, mutta nyt tuon edellisen Ajatuksia- osion kirjoituksen jälkeen joku sen lukenut minua vihaava koomikan intohimoinen vastustaja lähetti seuraavanlaisen mailin:

"SÄ Jape voit painua sinne perkeleen stogikseen painaa sitä rupista siskoasi ja pliiz hei jää sinne"

Heh - joku pelkää ilmeisesti, että hinnat karkaa käsistä ja kuka tietää kertoa, että olematon siskoni kärsii aknesta.

Mutta edelleen palautetta on kiva saada, joten jos joskus tulee olo, että toi on ihan perseestä niin kerro ihmeessä, niin kirjotan sitä enemmän.

Seitsemäs viikko selvinpäin - ime sitä

30.10.2007 klo 23.01

Paskoja keikkoja ja maksullisia naisia

Huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltua, ei saa vaan tuota tajunnan virtaa laukkamaan, kun elimistö huutaa viinaa. Takana yli kuusi viikkoa selviä päiviä, tällä hetkellä akunaalia tekee koko ajan vähemmän mieli, mutta ahdistuu että erakoituu muusta yhteisöstä ja pelkää että muut alkaa pitämään friikkinä nipona, joka ei osaa pitää hauskaa ja narisee vaan muiden ryyppämisestä. Toisaalta selvinpäin nuo nousuhumalan ihanuuteen kiipeilevät kaverukset näyttävät koko ajan kornimmilta, mutta samalla tuon huurteisen tuopin näkyvät kiiluvat pillunhimoiset älypääsilmät näyttävät koko ajan ahdistavammalta.

En edellenkään ala muita millään muotoa moralisoimaan ja dokaaminen on helvetin hauskaa hyvässä porukassa, mutta koko ajan alkaa näyttää enemmän että se ei vaan ole mun juttu, se mikä on tämän ihanan yhteisön omituisuus, että kukaan ei ala asiasta ihmeemmin purnaamaan vaan tavallaan hyväksyy tämän, kunhan vaan pidän turpani kiinni enkä asiasta ala ihmeemmin elostelemaan, toivottavasti en siihen sorrukkaan.

Taidan kesällä ostaa Fiat 127:n, ajaa niin syvälle perseeseen kuin yhdellä tankilla pääsee, pystyttää teltan ja kiskoa Kossua, kunnes kuolema tai pullon pohja meidät erottaa.

Vittupersekeikkoja taas takana ja tekisi mieli lähteä kiipeilemään Kabulin vuorille, kuiskia USA:n merijalkaväen erikoisjoukkojen sisseille - " Ammutte näitä vuoria joka päivä kolmellamiljardilladollarille ja täällä ei helvetti ole yhtään ketään, menkää nyt jo perkele kotiinne, siellä on varmaan joku ketä siellä odottaa. Sitä paitsi ehditte vielä lähteä, kohta meinaan ei ole kellään kivaa - ajattelin meinaan heittää keikan ihan just"

Niin kuin rivien välistä voi lukea, että taasen kaikki ahistaa niin perkeleesti, mutta ei kai tässä muuta voi odotella kuin korkojen laskua tai parempia keikkoja - lopuksi pieni kevennys, saapi lähettää palautetta olisiko hyvä aloitus mun yhdelle keikalle, missä on runsaasti vanhempia rouvia.

Siskoni asuu Ruotsissa, ajattelin mennä katsomaan sitä kun sillä ei kuitenkaan mene kamalan hyvin siellä Slussenilla, se on meinaan crackhuora. Nyt ei kuulema oikein bisnekset luista, niin jos lähtisi morjenstaan niiin saisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla - se saisi rahaa ja minä pesää

25.10.2007 klo 02.02:02 (Kuinka voin auttaa - no mulla on käpy perseessä)

Kappale - taas ihqua Irinaa

 

Mitä helvettiä kaksi tekstiä samana iltana

Parisuhteessa on ensijiasen tärkeää, että luottaa toiseen - Hyvä keino testata ja sitä kautta harjoitella luottamusta on leikkiä leikkiä, jossa toinen laittaa silmät kiinni ja kaatuu taaksepäin jonka jälkeen toinen ottaa tämä kaatujan vastaan syliinsä.

Hei oikeesti - ei saa kurkkia

4.9.2007 klo 23.44

Kappale: Hiljaisuus - Irina  (Oon tavannut muuten ja on IHQ)

Pitäisi mennä nukkumaan, mutta kun ei jaksa - Isiä vähän väsyttää.

Syksy on muutenkin vuodenajoista minulle se hillo viilipurkissa. Mäkäräiset, hämikset ja muut kuusiviivakahdeksanjalkaiset limanuljaskat ovat painuneet huitsin perseeseen, mutta kuitenkaan ei ole liian kylmää tai sillain sopivan kylmää, että reilu satakiloinen kun liikahtaa niin ei heti ala otsa kimmeltää. Ei aurinko paista eikä linnut viserrä ja muutenkin kaikenlainen tekopyhyys on vähäisempää.

Se on kanssa kivaa kun saa huristella firman autolla ja käyttää ihan mielin määrin Lasolia, ei kura ikkunassa häiritse, sen kun vaan suihkauttaa pesunestettä näytölle ja automatiikka hoitaa loput, voi sitä ihanuutta. Ajatelkaa jos auton kehittely olisi jo ihan perkeleen pitkällä, mutta kukaan ei olisi tajunnut keksiä pyyhkijöitä, eikä sitä kukaan silloin osaisi edes tarvita. Liikennevaloissa kaikki nostaisivat perseensä mukavasta lämpimästä recarosta ja vinguttaisivat Magic-Viper mikroliinaansa ja kiroisivat elämää - Mutta ei tarvii, JIHAA tekninen vallankumous, voiko sitä ihmiskunta enää muuta tarvita tässä yltäkylläisyyden täyttämässä elon ihanuudessa. Mitä helvetin väliä saatana millään enää on, kunhan kura lähtee, matka jatkuu ja Olli Lindholm tulkitsee Radio Novan taajuudella biisiä, Voin luopua mistä vaan, paitsi en tietenkään pyyhkijöistä perkele.

Uusimassa Tiede-lehdessä kerrottiin, että haukottelulla saavutetaan aivoille lisähappea, joka edesauttaa valppauteteen ja koska haukottelu tarttuu helposti, johtuu tämä siitä, että jos yksi näkee syytä korottaa valppausastettaan on kaikkien syytä olla valppaampia ja haukotella myös.

Eli ensi kerralla kun pidät osastopalaveria - kohta muut asiat - ja aiheena on konttoritarvikkeiden kohonneet kustannukset ja kaikki tietää, että se on se yksi perkele mikä nyysii niitä lyijytäytekyniä ja se on ihan helvetin väärin, koska se syö koko osaston kannattuvuutta, niin se nyt vaan ihan väärin muita kohtaan, koska te teette osaston tuloksen ja sitten se saatana kehtaa vielä haukotella kesken sun tärkeän memon - Niin ajattele positiivisesti, se vaan yrittää nostaa valppaustasoaan.

4.9.2007 klo 22.02

Voi Perse että menee hyvin

Otsikossa asia

12.8 2007 klo 20.18

Elämä ei ole reilua

Elämä vaan ei ole reilua - tuntuu olevan monen koomikon setupin alku nykyään -  tykkään siitä ja näyttää tuon pienen pillunpunaisen vihkoni monen uuden jutun alkavan juuri noilla sanoilla.

Kelaappa tuppikulli, kuinka perseestä itseasiassa kaikki on ja perseemmäksi menee. Vuonna 2050 hiilidioksidi määrät ovat tuplaantuneet ja siitä määrästä noin puolet imeytyy mereen. Tästä taas seuraa, että planktonit katoavat, josta taas seuraa että merestä loppuu kalat, simpukat, valaat, delfiinit - ainoa mitä meren pohjasta voi löytyä on ryssien sukellusveneet.

Etelä-Amerikan sademetsät ovat hävinneet, josta seuraa vielä suuremmat hiilidioksidimäärät, koska kuten munapää tiedät kasvit/puut sitovat hiilidioksidia itseensä ja koska Telluksen keuhkot on pilkottu päreiksi ja hävitetty niin meillä ei hajuakaan mikä on tuon ajan todellinen hiilidioksidi tilanne - Kelaa urpo sitä

Eikä se elämä ole reilua, kun akka ei suostu ottamaan poskeen ennen kuin käyt ostaa 3 donan timanttisormuksen  - sinä kipität aamulla Tillanderille ostamaan "belgialaista" timanttisormusta, tietämättä tuon timantin työllistävää globaalia vaikutusta.

Sormuksen on tuonut monikansallinen kuljetusyhtiö Belgiasta Suomeen, Belgiaan sormus tuli Sierra Leonesta monien lahjottujen paikallisviranomaisten leimasimien jälkeen. Sierra Leonessa oli ahdasmielinen peseytymätön rasvanen belgialalinen läski, joka maksaa paikallisväestölle murto-osan kiven todellisesta arvosta, läski vielä pitää itseään hyväntekijänä "Koska mistä nää muuten saisi fygeä."

Niin ja sen kiven kaivoi 11-vuotias poika paljain käsin kun sillä ei ole varaa lapioon. Kaivoi, koska sillä on neljä pienempää sisarta ja äiti. Kaivoi koska sen isä on lähtenyt lätkimään, koska se on tajunnut että se ei pysty pitämään huolta perheestään. Se poika kaivoi sitä 5 metriä syvää monttua, jossa oli liejupohja, koska se halusi viedä äidilleen rahaa, jotta sen tärkeimmät ihmiset olisi onnelisia ja ne saisi ruokaa. Kaivoi, kunnes se monttu sortui reunoistaan ja se 11-vuotias poika hukkui ja tukehtui.

Sinä kipität osamaksu Lagunalla, jossa palaa jokun vitun valo, vaikka tää perkeleen auto on ihan uusi, mut annat sen palaa kun et ottanut sitä 12 euron lisähuoltojutskaa. Painat vähän ylinopeutta, pieni rasia povarissa ja mulkku ihan sillai vähän jöpöttää, kun tänään on herkkua tiedossa.

Miten niin elämä ei ole reilua.

27.7.2007 klo 1.32

 

Elämänkertani

Tänään 5.7 täytän 35-vuotta ja se tuntuu jotenkin paljolta, jos elän 70-vuotiaaksi niin ollaan puolivälissä. Olen jo sen ikäinen, että uusia harrastuksia on turha aloittaa, olen jo sen ikäinen, että isommatkin pikkupojat sanovat minua bussipysäkillä sedäksi.

Mutta ajattelin tähän listata oman elämänkertani

1972 - Synnyin Helsingin Kätilöopistolla kello 9.29 aamulla, synnytyksiä seuraavina päivänä isäni kiikuttaa minut kotiin Espoon Bemböleen, jossa ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä, talon ainoa lämmin sänky on varattu minulle, mutta eräänä yönä isäni ryyppykaveri on nostanut minut lattialle nukkumaan ja itse kömpinyt lämpimään vuoteeseeni sillä seurauksella, että aamulla tukkani on jäätynyt lattiaan kiinni. Minulle aiotaan antaa nimeksi Risto

1974 - Minulla on elämäni ainoa lemmikki, kissa nimeltä Retku. Minun päämääräni on tuhota tuo kissa, kiusaan sitä jatkuvasti, koska kissa ei anna minun ratsastaa - se oli kissan oman valinta

1975 - Tutustun uuteen ystävään, kaverin nimi on Kimmo. Myöhemmin tämä epeli paljastuu pikkuveljekseni. Muutamme rauhalliseen lähiöidylliin Helsingin Kannelmäkeen. Retku jää ulkohuussin katolle Bemböleen, eikä suostu tulemaan autoon.

1979 - Aloitan menestyksekkään opiskelu-urani Kannelmäen ala-asteella, en ole matemaattisesti mikään lahjakas, koska ihmettelen mikä on joukko-oppi ja minusta alkio liittyy maatalouteen eikä matematiikkaan. Minusta tulee yksinhuoltajan vanhempi vesa.

1982 - Jouduin Mikkelin keskussairaalaan, kun minulta puhkesi umpisuoli, meinasin kuulemma kuolla. Katselin melkein tyhjässä sairaalassa MM-fudista ja nuoret sairaanhoitajat tykkäsi olla huoneessani, koska olin supliikkimies. Tykkäsin siitä yhdestä se oli 20-v, mutta se jäi.  En saanut syödä kuin keittoja ja velliä, kerran yksi hoitaja toi karjalanpaistia ja pottumuussia, juuri kun olin alkamassa syömään maukasta ateriaani se huomasi, että annos oli väärä. Katkeroiduin ja mun mielestä sairaanhoitajilla pitääkin olla pienet liksat.

1983 - Pussaan tyttöä nimeltä Niina, Juupajoella, lasten kesäsiirtolassa. Mahassa tuntuu jännältä. Tämä tapahtui diskossa ja silloin soi kappale Moonlight Shadow. Tyttö asui Itä-Pasilassa, poljin kerran Kannelmäestä fillarilla Pasilaan pyörällä jossa oli niin pitkä satula, että perseeni mahtuisi siihen vieläkin, siinä satulassa oli vielä sellainen kaarituki takana. Siinä pyörässä oli munaa ja se oli neonkeltainen. Näin Niinan pihalla, mutta en enää lämmenyt, joten sekin jäi.

1985 - varastin polkupyörän, jonka myin 20 mk:lla. Jäin kiinni ja jouduin ensimmäisen kerran poliisilaitokselle isäni kanssa. Poliisi sanoi, että hienoa kun tulitte, nykyään vanhemmat ei välitä lapsistaan. Kun tultiin ulos poliisilaitokselta Isä sanoi " Lapsilta et sitten enää varasta"

1986 - Join ekat kännit, kun naapurin vanhemmat likat juotti mustikkalikööriä, menin aikamoisessa kotiin niin äippä hakkasi imurilla päähän, jonka johdosta juoksin taloyhtiön saunaan nukkumaan. Aamulla oli kohmelo ja äiti haki minulle jäätelöä ja kivihedelmiä, olo helpotti kummasti, sen jälkeen ajattelin että äideille pitäisi maksaa enemmän palkkaa. Menin ensimmäiseen varsinaiseen työpaikkaani Munkkivuoren ostoskeskukseen myymään mansikoita, kauppias vei minut takahuoneeseen ja antoi kravatin ja sanoi, että alas tulet sitten myymään kun osaat tehdä solmion - osaan tehdä sen vieläkin.

1987 - Sosiaalitädit sanoi, että saatte valita lastenkodin tai muuton isälle. Ei se Lassila nyt Kannelmäkeä pahempi paikka ollut.

1988 - Olin ensimmäistä ja viimeistä kertaa tuomarin edessä - tuomari sanoi, että jos vielä näissä merkeissä tavataan lähdette pojat vankilaan. Pelästyin ihan helvetisti ja aloin olemaan ihmisiksi.

1989 - Hoidin kaupassa jo kalaosastoa, vastasin tilauksista ja paisteltiin Jaakko Kolmosen kanssa mummoille paneroitua puna-ahventa valurautapannussa, solmio oli vitun suorassa.

1990 - Päätin kauppiasurani, siirryin Helsingin Kaupungin palvelukseen, aloitin oppisopimuksen joka tähtäsi instrumentti-asentajaksi, koska isä sanoi että ne korjailee niitä kaupungin orkesterin soittimia ja se on löysää hommaa. Isäni mielestä lukioon meneminen on turhaa, koska tässä maassa on tarpeeksi työttömiä astronautteja. Ensimmäisenä työpäivänä en nähnyt yhtään soitinta.

1991 - Aloitin iltalukion, tulevana koomikkona sutkautin opiskelukollegoille, että aion olla abi-99, nauroivat kovasti. Opinnot kuitenkin vielä kesken.

1992 - Täytin 20-v, vuokrasin puvun koska samana viikonloppuna oli syntymäpäiväni ja mummini hautajaiset, olin omasta mielestäni tyylikäs molemmissa tilaisuuksissa.

1993 - Elin siihen asti elämäni onnelisinta aikaa varusmiehenä, kotiuduin seuraavana vuonna reservin vänrikkinä.

Loput 14 vuotta jatkuu huomenna ( Tai sitten kun täytän 40-v )

-  hyvää yötä R.Y.L

5.7.2007 klo 1.21

Terveisä Lontoosta

Terveisiä Lontoosta, upea paikka kaikinpuolin. Toistakymmentä miljoonaa ihmistä koittaa väistellä toisiaan ja pommeja. Hauskaa oli myös havaita paikallisten huolettomuus viimeaikaisten pommi-iskujen jälkeen. Suomalaiset jotka siellä asuivat eivät edes tienneet asiasta mitään, ennenkuin kerroimme - totesimme yhdessä, että on hienoa että me käymme paikan päällä kertomassa mitä Lontoossa oikein tapahtuu.

Lontoossa itseäni hämmästytti myös koomikan taso, joka oli kyllä tuhansia maileja meitä edellä. Koomikot oli järjestään todella kovatasoisia, sekä mikä miellytti myös katsojat olivat valveutuneita eli jos koomikko haastoi yleisön niin silloin yleisö antoi tulla takaisin eikä lähtenyt kiemurtelemaan penkin alle.

Klubeja oli erilaisia, yksikin oli hotellin auditoriossa, jossa yksi ja sama koomikko hoiti lipun myynnin, markkinoinnin, mc:n hommat ja itse keikan. Puolitoista tuntia todella hyvää settiä joista ensimmäinen puolisko oli silkkaa yleisön kanssa keskustelua. Toisella puoliskolla koomikko yritti uutta matskua, joka taisi ollakin uutta matskua ainakin koomikolle itselleen, itse olin kuullut samoja juttuja Dvd:lta jo muutama vuosi takaperin, jonkun toisen kertomana tosin.

Se on jännä huomata kuinka todella hyvä keikka murenee tuollaiseen - en tosin itsekään täysin pulmunen ole, alkuaikoina kun ensimmäisiä kertoja lavalle kipusin oli tapana lainata jotain yksittäisiä jenkkikoomikoilta mm. Jim Gaffiganin juttuja pöllin ihan surutta, niistä sitten jäätiinkin kiinni kun eräskin kitaranrämpyttäjä joskus keikan jälkeen kysyi - " Ai säkin diggaat Jim Gaffigania"

Myöhemminkin on käry käynyt kun on jonkun kaverin kertoman jutun muokannut omaan muotoon ja ottanut ohjelmistoon, mutta kyllä se nyt perkele on niin että jos vielä joku minut jutun pöllimisestä kiinni saa niin voi vetää pihkasella kävyllä perseeseen. On se niin, että vaikka olettaa että netti helpottaisi juttujen kirjottamista niin se on kyllä perseestä. Sinulle R.Y.L jos joskus alat stand uppia kirjoittamaan niin älä varasta, se on perseestä.

Toinen havainto Lontoosta oli lippujen hinnat ja ylipäätänsä kulttuurin eri muotojen ( teatterin, stand upin, konserttien ) hinnat oli poskettomia. Stand up- klubeille liput maksoivat normaalisti 10-20 puntaa, halvimmat klubit olivat jotain 5 puntaa (punnan muuten voi kertoa 1,5 :llä), erääseen musikaaliin jossa käytiin liput maksoivat 65-30 puntaa ja aina kaikki paikat oli täynnä. Halvimmille klubeille istumapaikkoja oli 15-20 paikkaa ja silti kivaa oli. Klubeilla saattoi kuuleman mukaan nähdä todella koviakin naamoja testaamassa uutta matskua, paikallinen tapa on että jampat ei uutta matskua koskaan kokeile isoilla klubeilla - tämän aion itsekin ottaa tavaksi.

Lisäksi ensi syksynä nähdään omalta osalta lisääntyneitä riskin ottoja, jotka tulevat varmasti ajottain päjähtämään näpeille, paskoille klubeille mennään lisääntyvässä määrin kun tuntuu että koto-Suomen tähtikoomikoiden yleinen buumi on, että paskoille klubeille ei enää mennä - minä taas aion ryvettää persettäni näillä klubeilla ja treenata hankalia paikkoja. Juttuja kirjoitellaan koko ajan.

Ensi syksynä odottelen itseltäni suurempaa kehitystä, vaikka työelämässä toden näköisesti jatketaan, sehän päättyy sinä päivänä, kun pomo päättää seurata tekemisiäni - 15 minuuttia riittänee varotukseen.

Ensi syksyltä odotan muiltakin kollegoilta paljon, esim Teemun omalta soololta odotan, koska se tekee kyrpä pystyssä hommia ja sen tietää että sieltä tulee kovaa tavaraa ( siis ei sieltä housuista, tai en tiiä )

Laitan linkin tonne etusivulle jos et tiiä mistä puhun niin käy tsekkaa.

Tavotteita: Ei jaksa nyt tavotella mitään

Biisi: New York (Frank Sinatra) - Sinne seuraavaksi

3.7.2007 klo 22.49

Monet ovat kyselleet

Monet ovat kyselleet - miksi olet lopettanut sivujesi päivittämisen ? 

En minä ole mitään lopettanut, tämän osion otsikko on Ajatuksia ja se nyt vaan on niin että ei ole ajatuksia viime aikoina ilmaantunut. Jos R.Y.L pidät minua laiskana sivujen päivittäjänä, niin tsekkaa Mujusen Ajatuksia osiota. Sillä kaverilla vasta pää on tyhjää täynnä.

Monet ovat kyselleet - meinaatko nyt lopettaa Stand upin, kun menet takaisin töihin ?

En meinaa, ajatuksena syksyllä oli panostaa ajallisesti stand upin tekemiseen, mutta voin sanoa että se oli harhaluulo, että kaava menee näin T+P=G, jossa merkit tarkoittavat T= Time P= Passion ja G=Good Material, koska muutenhan se tarkottaisi samalla G/P=T ja kuten joku on joskus sanonut niin aika on vakio, niin vituiksi meni tuokin suhteellisuusteoria.

Homma jatkuu syksyllä siten että hommia tehdään samaan malliin eli keikkoja sinne minne pyydetään ja niihin mihin ei pyydetä niin mennään vetämään bäkkärille ilmasta keikyää.

Jos nyt ollaan ihan tosissaan niin vinkiksi voin sanoa, että ihminen tarvitsee virikkeitä ympärilleen ollakseen luova ja niitä helvetin virikkeitä ei löydy neljän seinän sisältä.

Huomenna lähdetään moikkamaan tuttuja vähän kauemmaksi ja palataan asiaan taas Maanantaina, jolloin paluu arkeen taas alkaa ja itse asiassa olen ihan hemmetin tyytyväinen paluustani työelämään.

Monet ovat kyselleet - Eikö sulla ole kohta ne syntymäpäivät ?

Ensi viikon torstaina täytän 35-v ja Suomen Kuvalehteen laitoin kuvan ja tekstin, mutta en usko että julkaisevat sitä, koska mulla ei valu kuvassa kuola niin kuin muilla. Mutta jos tulee mieleen muistaa minua jotenkin niin osta silläkin rahalla lapsillesi terottimia. Ihan perseestä kun aina on terottimet hukassa ja kaikki vaan hermostuu ihan tommosesta pikkujutusta.

Tavotteita : Ottaa ihan rennosti

Biisi : Mä joka päivä töitä teen - laukaus laukaus

27.6.2007 klo 20.59

 

Luomisen tuskaa

Ai hemmetti, että voin henkisesti tällä hetkellä hyvin. Olen varma olemassa olostani, uskallan ajatella rohkeasti, saan hoidettua rästiin jääneitä asioitani ja mikä parasta tuntuu että olen luovimmillani tällä hetkellä pitkään aikaan. Uusien juttujen aiheita syntyy liukuhihnalta.

Nyt tärkeä havainto sinulle Rakas Yksi Lukijani (Tästä eteenpäin vain R.Y.L.) - ihminen on luovimillaan silloin kun hän on henkisesti hyvässä tasapainossa ja itsevarma. Koska luovuuden suurin este olet Sinä itse, luovuudellasi saat ilmeisen loistavan ajatuksen, jonka sinun oma henkinen luovuuden tappajasi, jonkinlainen yhteiskunnallinen moraalin vartija- vaisto siirtää välittömästi romukoppaan. Juuri tätä tulisi välttää ja antaa sen sinun oman luovuutesi kummuta sisältäsi ja antaa sen solista kuin keväinen Kannelmäen Mätäjoki.

Lueskelin juuri Keith Johnstonen kirjaa improsta ja siinä kirjailija hyvin osuvasti mainitsee kuinka henkisesti häiriintyneet ihmiset itseasiassa ovatkin hyvin luovia - tämä on minusta hyvin mielenkiintoista. Oletko R.Y.L. samaa mieltä ? Voisiko asia olla näin - en nyt tarkoita, että ihminen jota ääni käskee tekemään jotain hirveyksiä olisi äärettömän luova, mutta ihminen joka joutuu miettimään jokaista sanomistaan ja tekemistään hyvin tarkkaan, että pysyy muiden ihmisten hyväksymänä niin millaista on tälläisen ihmisen elämä, kuinka rankkaa se oikeasti on. Tämä viimeksi mainittu ihminenhän joutuu oikeasti olemaan jatkuvasti "hereillä" ja olemaan jatkuvasti hyvinkin luova, jotta ei herätä ulkopuolisissa epäilystä "yhteiskuntakelpoisuudesta". En kyllä tiedä - mutta hauska ajatella, olisi kiva joskus keskustella jonkun ihmisen kanssa tästä, kenellä tälläisiä tuntoja on.

Hulluuden ja nerouden rajathan on häilyvän lähellä toisiään - siinä missä nerous loppuu alkaa hulluus vai voisiko asia oikeasti ollakin toisinpäin ?

Viikonloppu edessä ja olen koittanut kotosalla ajaa käytäntöä, jossa iltapalan yhteydessä koko perheen ollessa koolla, teemme seuraavalle päivälle toimintasuunnitelman, jokainen voi itselleen antaa tehtävän jonka tulee seuraavana päivänä tekemään. Homma on itseasiassa hyvinkin opettavaista ja antoisaa, listan siis jokainen tekee itse, tehtäviä tulee olla kolme, mutta tehtävä saa olla kuinka yksinkertainen ja helppo, mutta ainoa ehto on että se tulee suorittaa. Lempikoomikkoni (Oskari 7v) keksi hyvin helpon tehtävän - käyn aamulla pissalla. Tämä on vapaasti kaikkien käytettävissä ja on todella tehokas, jos tuntuu että et saa mitään asioita hoidetuksi - oma ensimmäinen lista meni näin.

- Soita äidille

- Lue edes hetki kirjaa

- Laita laskuja menemään

Upea fiilis kun kaikki hommat oli tehty, oli mukava taas tehdä seuraavalle päivälle uutta listaa.

Tänään keikalle Lohjalle http://www.lojo.fi/tapahtumat.html, sitten kotiin viettämään rauhallista kotiviikonloppua paperin, vihon ja uusien hyvien juttujen kanssa.

Mitä mieltä olet muuten rääkyvistä lokeista, miksi ne rääkyy aina niin sydäntä särkevästi, rääkyy vaikka ainoa huoli on se miksi tässä lihapiirakan palassa pitää olla sinappia. Mitä jos oikeasti semmonen 3 metrin siipien kärkienvälin omaava Maakotka nussii pientä naurulokkinaarasta perseeseen, mekkala on varmasti silloinkin kova, kotka voi tokaista - hey babe kerro jotain uutta, koita olla vähän luovempi.

Hauskaa viikonloppua - pusi pusi

Tavotteita : lapussa

Biisi : Linnut (Rainer Friman)

2.3.2007 klo 15.48

T- jape

Olen vaan käymässä täällä

Nyt kun suuria koko kansaa syvästi järkyttäviä uutisia on saatu lukea lehdistä meidän koko kansan musiikkisuuruksiemme poismenosta, heräilee ainainen ihmettely, mikä meihin ihmisiin oikein menee, jonkun täysin meidän tuntemattoman ihmisen poistuessa suuremmille areenoille. En halua olla täysin vailla inhimillisyyttä, mutta aihe kyllä askarruttaa. Muistatteko vielä kuinka Pohjois-Korean kansa itki valtoimenaan kaduilla, kun Pohjois-Korean diktaatoori Kim-Il Sun poistui keskuudestamme. Itseäni nuo kuvat pääkaupungin kaduilta ainakin huvittivat, mutta kyse on ihan samasta asiasta kuin suomalaisten tuhansista kynttilöistä kaduilla, mutta vaan suuremmassa mittakaavassa.

Mikä meihin ihmisiin menee - eikö se nyt ole helvetti kaikille selvää, että täältä lähdetään jonain päivänä, halusitte tai ette. Onko näiden julkkisten poismeno meille sellainen herättävä ja pysäyttävä tapahtuma, joka muistuttaa meitä tästä meidän omasta pikku salaisuudestamme. Me kuolemme kaikki, ihan oikeasti kaikki. Walt Disney (vai oliko se nyt aivot) on syväjäädytetty johonkin helvetin hillopurkkiin. Upeeta, sinähän WD olitkin niin korvaamaton tässä maailmankaikkeudessa, jos joskus 2000.000 vuoden päästä WD herätettäisiin saataisiin ehkä Bambiin jatko-osa - ai mutta sellanenhan taitaa olla jo tehty, no anyway.

Ainoa asia mikä minua jonkun toisen tuntemattoman ihmisen poismenossa luonnollisesti vaivaa on omaísten tuska, mutta tuohon auttaa ainoastaan se oma surutyö, jonka jokaisen on itse tehtävä. Nyt lehdestä olen lukenut kuinka omaisille tulee alkoholisoituneiden ihmisten puheluita, kuinka nämä täysin tuntemattomat ihmiset soittelevat ihmisille joita edes ei tunne ja itkee omaa kornia suruaan, haloo antakaa toisten olla hemmetti rauhassa ja tehdä omaa surutyötänsä.

Nyt te kaikki bemaripersepellet voitte taas ensi perjantaina nostaa maljaa ja tokaista oli se hyvä jätkä ja taas maanantaina krapuloissanne painua toimistolle tekemään tuottoisaa työtä, jotta saavutatte tulosvastuunne, jotta saatte bonuksenne, jotta voitte ostaa kotiin uusia kauniita tavaroita, joista lapsenlapsenne voi riidellä 40 vuoden jälkeen kun teitä kannetaan ihan saatanan kalliissa Baijerilaisessa riippakoivuarkussa, johon vielä laitettiin messinkiniitit, koska olit niin helvetin hyvä tyyppi.

Ps. tulevasta projektista lisää kun tästä selviän

Uusia tavotteita: Hävittää turhia tavaroita, jotta pesänselvittäjän homma helpottuu

Biisi: Käymään vaan tänne tullaan eikä olemaan

T- Jape

 

Sponsorit huomio

Mitä Mukissa - Kuului aikoinaan kuuluisan AP-areenan (Arvopaperilehti) keskustelufoorumin joka viikonloppuisen keskustelufoorumin yhdeksi keskusteluotsikoksi, nyt jos vastaisin siihen rehellisesti niin se olisi - Piimää suoraan purkista. Piimä on oikeesti hyvää. Ihan perkeleen hyvää, ainoa asia mitä tulee mieleen mikä on hyvää ja terveellistä, kun minusta joskus tulee suuri stara niin maitomeijerit huomio - teen edullisen sopimuksen sponsoroinnista, kunhan huolehditte, että minun jääkaapista löytyy kylmää ja tuoretta piimää jatkuvasti.

Takana upea stand up -viikonloppu etuoiketettua elämää todella hyvien ja ihanien ihmisten kanssa, joskus krapulatuskissaan ajattelee, että ihmiset, jotka stand up -komiikkaa tekevät ovat liian hyviä ihmisiä, enkä tunne kuuluvani joukkoon, koska he ovat liian hyviä ihmisinä enkä tunne arvostavani heitä tarpeeksi. Mutta haluan kertoa sinulle Rakas yksi lukijani, että oikeasti heitä kaikkia arvostan suunnattomasti ja osaa porukasta suorastaan ihailen ihmisenä, vaikea ymmärtää, että tässä haistavittumullekaikkiperse -maailmassa vielä löytyy oikeasti vilpittömästi hyviä ihmisiä - minä joskus sinulle Rakas yksi lukijani sen vielä paljastan, uudessa tulevassa projektissani, josta myöhemmin joskus lisää.

Takana ihan helvetin monta kilometriä, takana aivan liian monta olutta, aivan liian monta jäädytettyä shottilasia täytettynä fisulla, aivan liian paljon jurrista länkytystä, aivan liian monta valvottua tuntia - mutta kaikki oli sen arvoista.

Hienoa, aivan upeaa - saisinko muuten laskun

Se on kyllä erikoista, kun oikein alkaa miettiä, mikä siinä reissussa on aina kaikkein hienoista niin se on kyllä ehdottomasti kotiin tuleminen. Tänäänkin kotiin saavuttua kattilassa lämmintä siskonmakkarasoppaa ja olohuoneen ylivoimaisesti suosituimmalle ja mukavimmalle paikalle oli suosikkikoomikkoni tehnyt veljensä kanssa Minulle lepolinnan, koska olen kuulemma niin väsynyt - upeaa, siinä sitten sain katsoa elokuvan Kummisetä III:n, joka ei kyllä herättänyt minussa mitään tuntoja. Jos et ole elokuvaa nähnyt niin lopeta lukeminen, koska tässä tulee juonipaljastus - Kaikki kuolee.

Huomenna On the Rocksin MC -keikka, jännä katsoa tuleeko ensimmäiselle Rocksin maanantaiklubille ihmisiä, toivotaan parasta, tulethan ainakin sinä Yksi lukijani, keikan jälkeen voitaisiin käydä lasillisella, minä tarjoan, kunhan otat saman kuin minä eli Piimää

Uusia tavotteita: Uusi uljas projektini ansaitsee kaiken tulevan huomion, joten nyt ei oteta uusia säätöjä sekoittamaan sitä, koska tästä olen tällä hetkellä todella innoissani, kerron siitä ehkä ensi kerralla Sinulle rakas yksi lukijani.

Biisi:  Suuria kuvioita - Anssi Kela

22.01.2007 klo 2.59

T- jape

 

Cola Olli ja muita vittupäitä

Taas on viikko vierähtänyt, paljon on ollut kerrottavaa sinulle, rakas yksi lukijani, mutta tuo Amilo Fujitsu läppäri alkoi vinkumaan, kuin liettualaisen muurarin Opel Asconan tuulettimen hihna. Siis ihan oikeesti, muutaman minuutin käynnistyksen jälkeen läppäri sanoi " Oih " ja sitten kuvaruutu jämähti, eikä mitään. Boottauksen jälkeen kone alkoi taas toimimaan jotenkin, kunnes viime lauantaina tulin baarista ja kuten niin usein aloin pelaamaan pokeria netissä ja heräsin aamulla helvetinmoiseen jysäriin, eikä kone koskaan tämän jälkeen ole käynnistynyt -Aargh, siellä on hirveästi tärkeää tietoa, enkä tiedä mitä tehdä. Pelottaa, mitä jos olen piessyt tuota avutonta pientä ystävääni ja nyt hän on saanut tarpeekseen - pitäisi olla tietokoneiden turvakoti, jossa pahoinpidellyt tietokoneet voivat hakeuta turvaan, tarvittaessa myös hiireille on omat tilat, jossa voivat rauhoittua. Tietokoneet voisivat saada apua, ensisijaisen tärkeää saada vain kovalevy puhtaaksi, jolloin pystyisi tekemään analyyttisiä ratkaisuja tulevaisuuden suhteen.

Oikeasti voiko suomalaista miestä vituttaa enempää kuin joku tekninen laite, jota mies ei saa kuntoon. Ei mitään väliä, jos lapset huitelevat asemalla yömyöhään, polttavat tupakkaa 11-vuotiaana, haistelee talonmiehen tinnereitä salaa ulkovarastossa, vaimo jakaa persettä kylillä - ei mitään väliä, mutta perkele jos en saa videoita ajastettua, niin se alkaa kyrpii - perkele.

Minä olen nyt kuitenkin antautunut - odotan että tutustun johonkin tietokonenörttiin, joka tulee ja sanoo, " No mä katon huomenna sun konetta", tuo sen seuraavana päivänä kotiini täysin priimakunnossa. Oikeasti jokaisen ihmisen tulisi tuntea ja omata ystäväpiirissä yksi lääkäri, yksi remonttitaitoinen Piisinen, joka korjaa ja rakentaa ihan mitä vaan ja yksi tietokoneista kaiken tietävä rillipää, joka vain hymähtää ongelmillesi ja korjaa dll.fukyou-tiedostot.

Tämä siis vuodatuksena, miksi en ole kirjoitellut sinulle rakas yksi lukijani.

Tänään olin On The Rocksissa - tarkoituksena siis oli mennä katsomaan stand up -komiikkaa, mutta kun seitsemästä koomikosta kaksi perui ja näistä viidestäkin kolme teki lyhyitä settejä, uhkasi ilta jäädä hitusen lyhkäseksi, intouduin kiipeämään lavalle kymmeneksi minuutiksi, ei kyllä ole Rocksin lavan voittanutta, siellä aina tuntee itsensä tosi rennoksi. Siellä voi aina keskittyä olennaiseen eli ihmisten viihdyttämiseen, mikä joskus muualla saattaa kavalasti unohtua oman jännityksen varjoon. Keikkakin meni ihan mukavasti, mutta jos olisi valtaa niin näille viime hetken peruuttajille, jotka ilman hyvää perustelua jättää lavapaikan käyttämättä näyttäisin ensin persettä ja sitten ovea. Oikeasti jotkut ihmiset tekevät hurjasti töitä ja haluaisivat lavalle, mutta Te olette sen paikan varanneet ja sitten 30 minuuttia ennen keikkaa ilmoitatte " Ei pysty, liian hapokasta" - haistakaa pitkä paska.

Huomenna esivalmisteluja viikonlopun turneeseen eli perjantaina Lappeenrannan stand up -festarit ja sieltä ihanaan Jyväskylän Ilokiveen - odotan innolla viikoloppua, nähdään jossain, palataan taas asiaan ensivikolla. Soon moro

17-18.1.2007

Uusia tavotteita: Etsiä itselle Rillipäänörtti-kaveri

Biisi: Voi kuinka me sinua kaivataan Eppu Normaali

T- jape

MTV3 MAX - Miesten etuoikeus

Kuopiosta selvitty ja Kososen sanoin,  stand upin tekijät ovat kyllä etuoikeutettuja, niin kivaa taas oli.

Olin muistaakseni ensimmäistä kertaa eläessäni Kuopiossa ja täytyy sanoa, että tuo 95.000 ihmisen kaupunki esiintyi edukseen, Ravintola Maljan henkilökunta oli ammattimaista ja osaavat arvostaa tekijämiehiä, johon taas Mujunen-Grönroos voi itsensä luokitella, sen verran hyvät oli keikat äijillä. Tiistai kuulemma vielä opiskelijoiden bilepäivä, harmiksemme valitsemamme jatkopaikka osoittautui puolalaisten rekkakuskien taukopaikaksi, joten tanssimaan ei päästy.

Ainoa miinus koko reissussa oli tuon italialaisen suksiboxin eli Pendolinon paluukyyti kohti kotia. Eikö ne nyt jumakauta saa niitä kusipulkkia toimimaan, junamatkojen hinnalla olisimme todennäköisesti päässeet lentokoneella Teneriffalle halvemmalla ja nopeammin.

Junamatka oli kuitenkin mielenkiintoinen, kun n. 17-vuotias nuori mies kittasi olutta ja lievitti krapulaansa diapameilla, kertoi avoimesti vielä "kunhan päästään Hesaan, täytyy huonoa oloa vielä lievittää hakemalla jengaa, jos ostetaan isompi määrä porukalla - saadaan halvemmalla" - kieltäydyin kohteliaasti ja kävin omaa oloani lieventämässä lonkerolla ja join sen jengalla pillillä. No poika sammui ja heitettiin Lahdessa ulos.

Äsken katselin MTV3 Maxin uutta miehille suunnattua tv-kanavaa, jossa kerrottiin miehille masturboinnista, jeps - kun olet saavuttamassa kliimaksin, voit syljellä kostuttaa sormesi, työntää märän sormesi anukseen ja samalla nipistellä itseäsi nänneistä. Kiitos vinkistä, muuten hyvä idea, mutta multa loppuu kädet kesken. Eiköhän muutenkin, hyvä MTV3 Max miesten etuoikeus- kanavan tuottajat sovita sillai, että joka jätkä tumputtaa ihan niin kuin parhaaksi näkee, laittakaa runkkuvinkkinne tuolle SubTV Juniorille.

11-12.1 2007

Uusia tavotteita: Käydä pöllimässä jostain kaupasta mallinuken käsi tai vaihtoehtoisesti hommata pari pyykkipoikaa

Biisi: Nazareth: Love Hurts

Masennuksia osa II

Katselin äsken TV1000:ia ja jäi televisio päälle, kun aloin tutkimaan internetistä hyviä kirjoitusoppaita, olen kovasti kiinnostunut tällä hetkellä luovuuden harjoittamisesta. Löysin yhden ihan mukavan kirjoitusoppaan, jossa  neuvotaan, miten päästä siitä minuakin jatkuvasti vaivaavasta lukosta, joka tulee muutaman rivin kirjoituksen jälkeen - yleensä sen muutaman rivin jälkeen keksin jotain todella tärkeää, josta saan hyvän tekosyyn kirjoittamisen keskeyttämiselle. Tässä kuitenkin linkki, jos kiinnosta http://www.43folders.com/2004/11/18/hack-your-way-out-of-writers-block/ Ei nyt mikään kummoinen, mutta hyviä ideoita.

Kesken tuon oppaan vilkaisin päällä olevaa tv:tä ja siinä poliisi, katkeroituneena maailman pahuuteen, julisti kuinka jokaisen silmänräpäyksen jälkeen hauta on lähempänä ja mietit mistä sinut arkkuun aseteltaessa muistetaan - jäin miettimään tuota lausetta itsekseen ja taas jälleen kerran krapuloissani masennuin. Se oli jotenkin kauniin raadollisesti sanottu, hetken mietittyäni käänsin jälleen katseeni kohti tv:n kuvaruutua, jossa naistoimittaja uteli tältä viisauksia päästäneeltä miespoliisitutkijalta, murhan yksityiskohtia. Poliisi ei kuitenkaan paljastanut mitään suorassa tv-haastattelussa toimittajalle, mutta kameroiden sammuttua tämä naistoimittaja sai haluamiaan tietoja. Naistoimittaja kysyi vielä lopuksi voisiko hän jotenkin olla miehelle avuksi ja kyllähän nainen sitten oli tälle niin ystävälliselle viisaalle poliisisedälle kovinkin mieliksi.

Käänsin kanavaa (ihan oikeasti, nyt tv:ssä Ylen uutisotsikot, jossa lukee "Porvoossa alkaa harvinainen oikeuskäsittely" - onhan se hienoa, että Porvoossakin on joskus oikeuskäsittelyjä, että eivät ihan toimettomia ole oikeuslaitoksessakaan siellä) ja masennuin entistä enemmän, miten minä voin kirjoittaa koskaan parempaa tekstiä kuin pornoleffojen käsikirjoittajat.

Blääh - takana tänään kuitenkin mukava Lahden shottibaarin treeniklubikeikka, jossa kaikki koomikot tekivät hyvät keikat, suosittelen kaikille, siis katsojille kuin koomikoillekin. Tosi mukava porukka, harmi vaan kun olisi voinut tulla enempi ihmisiä. Taisi talo sössiä markkinoinnin.

Tiistaina Kuopion Malja-klubilla esiintyminen, joten kaikki savolaiset (onko Kuopio Savoa?) paikalle mars mars - lupaan, että paikalla on myös Sakari Kuosmanen, jollei muuten niin ainakin äänessä.

Uusia tavotteita: Oppia kirjoittamaan ainakin yhtä hyvin kuin pornoelokuvien käsikirjoittajat

Biisi: Kiss - Ei Princen vaan mielummin Samin ja Jacken versiona

7-8.1.2007

T- jape

Selvisinpäs

Nyt näyttää taas paremmalta - Uuden vuoden masennus oli jotain ihan ihmeellistä, en varmaan ole ikinä ollut noin masentunut, johtunee varmaan monen sattuman summasta. Krapula, oma saamattomuus yhdistettynä mieltä ylentäviin nettivideoihin joihin pitäisi olla kyllä kanssa joku kontrolli, pääset katselemaan mestausvideoita jos puhallat nollaa ja teet jonkilaisen psykologisen testin, jossa varmistetaan sen hetkinen henkinen tasapainosi.

Nyt taas elämä voittaa.

En ole vielä kyllä itsellenikään selvittänyt tämän ajatuksia-osion funktiota, mutta tänne tuntuu olevan jotenkin helppoa kirjoitella, mulla saattaa olla koko illan läppäri auki ja sinne yritän Wordiin raapustaa jotain uusien juttujen tynkiä - tämän illan saldo - kolme riviä huttua, joka oli jo kuitenkin kertaalleen koluttu koomikkokollegan kanssa helsinkiläisessä kahvilaravintolassa, joten se ei tunnu kovin toimivalta. Yritin jopa epätoivoisesti vaihtaa Wordin pohjaväriä vihreäksi, koska se kuulema neukkuarmeijan psykologien mukaan lisää luovuutta, paskat enpä osannut, joten antaa olla.

Samaten tämän kirjoittelun ajattelin tehdä siten, että nämä kirjoitukset tulisi tänne kronologisessa järjestyksessä niin että uusin olisi aina päällimäisenä, jotta sinä rakas yksi lukijani, voisit aina tarkistaa helposti onko Japella uusia ajatuksia. Sekin tuntui tavattoman työläältä, mutta selvisinpäs.

Huomenna isot synttäribileet - vielä siitä kun selviäisin

Uusia tavotteita : Päästä takasin normaalin päivärutiiniin

Biisi : Zen Cafe - Ihminen

4-5.1.2006

T - jape

 

Maailma on täynnä paskaa

Seikkailin netissä ja uutisista luin entisen Irakin presidentin Saddam Husseinin kuolemantuomion täytäntöönpanosta.

Tirkistyshaluni voitti ja hetken etsittyäni löysin kaipaamani erittäin huonolaatuisen kamerakännykällä kuvatun teloituksen, jossa naamioidut huppumiehet vittuilevat entiselle tyrannille, Saddam huutaa viimeisinä sanoinaan jotain, mutta kesken lauseen lähtee lattia alta kuin HIFK:n valmentaja vanhasta hallista.

Oli pakko katsoa koko paska alusta, tuli vaan Hectorin biisi mieleen, jossa lauletaan jotenkin "Ottakaa nyt edes tämä naamari pois, jotta näen kenen kanssa lähden helvettiin" ja alkoi armoton jurpiminen.

Vaikka Saddam paha ihminen varmasti olikin, oliko hirttotuomio toteutettava noin älyttömän mauttomasti. Äijän ei annettu edes lausua  viimeistä rukoustaan, vaikka helvetin lieskat taitaa perskarvoja kärvennelläkin, oliko tuon kaltaiselle hirviölle vastattava samanlaisella sikamaisuudella mihin itse oli syyllistynyt - en tiedä paikallista kultturia, mutta oletan että olisi varmasti äijää enemmän jurpinut jos kaikki olisi tehty tyylillä.

Se mökkikin oli samanlainen missä itse pentuina pelleiltiin ja leikittiin kummituslinnaa, eli semmonen hylätty rauniohöskä. Mahtaa senkin höskän omistaja olla tyytyväinen - "Ei tällä rahalla nyt vielä sähköjä vedetä, mutta jos tuon lattian saisi paikattua niin olisi ihan jees"

Minkälainen ihminen vielä tuonkin sitten kaiken halusi kuvata, oletin että mestaajat olisi tarkoin valittuja säälimättömän diktaattorin uhreja, mutta tämän kaiken kökön kuvannut sankari oli ollut kauppaamassa teostaan Bagdadin kaduilla 500 dinaarilla eli noin 40 sentillä.

Ja millä kameralla - toivottavasti ei ollut Nokia, itselläni on sentään nykyään Nokian uusi N73 ja siinä on hemmetin hyvä 3.2 Megapikselin kamera eikä mikään paska mitä on nykyään maailma täynnä

T - jape

1.1.2007 ja hyvää uutta vuotta

© 2006 Jape Grönroos - Tekninen toteutus Optinet kotisivut